Mitä varusteita jääkiekkopelaaja tarvitsee

Jääkiekko on erittäin fyysinen urheilulaji, joten pelaajien varusteiden tulee olla hyvin kehoa suojaavat, mutta kuitenkin sujuvasti liikkeitä myötäilevät, sekä kevyet pitää päällä.

Ensisijainen varuste pelaajalla on tietysti luistimet. Jos keskitytään kenttäpelaajaan, on luistinten jälkeen hyvä mainita kypärä, jota seuraa kaulasuojus. Jaloissa on polvisuojat, säärisuojat, alasuoja sekä housut, joissa on erikokoisia suojia topatun vuoren sisällä. Kehon yläosa on suojattu rintasuojuksella ja hartiasuojilla. Käsivarsissa on kyynärsuojat ja käsissä reilut hanskat. Suussa pelaajilla on yleensä hammassuoja. Tosin joskus näkee pelaajia, joiden hymy on kuin suoraan Uuno Turhapurolta lainattu. Katsojan mieleen tulee tietenkin se, että pelaajien ei kannata korjauttaa eturessuaan ennen kuin aktiivipelaajan ajat ovat ohitse. Eikä sovi unohtaa erittäin tärkeää asiaa, nimittäin mailaa. Huomion arvoinen asia on myös se, että juniorisarjoissa, kuten myös naistensarjoissa, kokokasvosuojus on pakollinen varuste, kun taas hammassuoja on puolestaan valinnainen.

Jääkiekossa maalivahdin varusteet poikkeavat hieman kenttäpelaajien varusteista. Kuten kaikki varmasti ovat huomanneet, ovat maalivahdin polvisuojat valtavan paljon suuremmat kuin kenttäpelaajilla. Niitä pidetään tietenkin pelisukkien päällä. Maalivahdin housut ovat paremmin suojatut, ja hartia- ja kyynärsuojat on yhdistetty maalivahdin ylävartalon suojiin. Maalivahdin mailakäsineessä on käsineen peittävä levy, jolla esimerkiksi pyritään estämään kiekon kulkua. Kiinniottokäsineessä on pussi, jolla pyritään nappaamaan kiekko. Päässä on erityinen pääsuojus, joka suojaa koko pään kypärän sijaan. Ja kaulassa roikkuva osa on kaulasuojus. Pelaajan pelivaatetukseen kuuluu numeroitu pelipaita, jossa lukee pelaajan sukunimi selässä, ja tietenkin jääkiekkoon suunnitellut sukat ja housut.

Kiekkoilijan luistimien pitää olla kevyet ja luistimen sisäosan pitää muotoutua pehmeästi pelaajan jalalle. Muokkautuva vaahtomuovi on paras materiaali siihen tarkoitukseen. Luistimen läpän pitää suojata pelaajan jalkaa iskuilta. Kätevä irrotettava terä kruunaa luistimen.

Jääkiekossa mailan on oltava sääntöjen mukainen. Esimerkiksi varsi saa olla enintään 163 cm pitkä ja sen pitää olla suora ja leveydeltään enintään 3 cm. Hyvänä mittarina voidaan käyttää pelaajaa, joka seisoo luistimilla, jolloin mailan pitää maasta yltää pelaajan leualle. Lapa saa olla enimmillään 32 cm pitkä ja suurin leveys on 7,5 cm. Maalivahdilla maila on puolestaan aivan erilainen kuin kenttäpelaajilla. Maila on selvästi leveämpi, ja sen levein osa voi olla enimmillään 9 cm ja pituus 71 cm. Myös lapa saa olla 9 cm leveä. Tietenkään ei pidä unohtaa kuuluisaa mailateippiä, sillä sen avulla parannetaan pelaajan otetta mailasta. Teippiä käytetään myös lavassa. Mailat valmistetaan erilaisista keinomateriaaleista, ja yhä harvempi käyttää enää puumailaa. Jopa jääkiekkoon on tullut hieman science fictionia, koska nykyään on olemassa ns. nanomailoja, joiden kehityksessä on käytetty nanoteknologiaa.

Itse kiekko on valmistettu kumista, ja se on mitoiltaan 25,4 mm paksu, ja halkaisijaltaan 76,2 mm. Paino saa olla 156 – 170 g.